11.12.2012

Over Land and Sea: KR - HJK 2012



Historiallista ei uefan vuoden 2012 CL:n toisen kierroksen arvonnassa suinkaan ollut striimin toimimattomuus, vaan uefan kaljun janarin arpoma jengi. Ensimmäistä kertaa maailmanhistoriassa Klubia vastaan asettuisi Islantilainen vastustaja. Koska lomat oli jo varattu, ja kun maa oli muutenkin "täällä olis kiva käydä" listalla, oli tänne ns. pakko lähteä. Talouskriisistä huolimatta hinnat kaukaiselle saarelle olivat suht suolaiset ja halvimmaksi tavaksi kostautui lopulta iceland airin lähes 400€ maksaneet lennot.

No, tietysti matkat tuli varattua jo ennen Klubin Stadissa suorittamaa anaaliluotausta ja tästä jotkut köyhät ja kateelliset hieman kuittailivatkin. Lohdutusta toi kuitenkin googlailu ja menomatkalla lentoyhtiön lehdestä luettu informaatio: Reykjavikissä pitäisi olla Euroopan parhaimpia yöelämiä ja klubit ovat viikollakin auki aina aamu viiteen asti...

Visiitti valaanpyytäjien maahan alkoi tullin kautta. Ainoan looginen selitys, jonka tälle keksin oli se, että Islannissa on jostain käsittämättömästä syystä kielletty nuuskan maahantuonti. Tullivirkailijan kumihanskat pysyivät onneksi visusti taskussa ja pelkkä laukun läpivalaisu riitti. Eivät edes passia tarkastaneet.


Matka Reykjavikiin oli n.60 km viivasuoraa tietä aavan tasangon läpi. Taustalla näkyi vuori ja 97% tietä käyttäneistä autoista olisi voinut ominaisuuksiensa puolesta nousta sille. Itse kaupunki näytti lähinnä monistetulta Maarianhaminalta: pieniä värikkäitä puutaloja ja harvakseltaan ihmisiä. Heti alkuun oli selvää, että täällä ainoa järkevä ajanviete on alkoholismi, joten suuntasimme lähes välittömästi saavuttuamme pubiin. Ensimmäinen jonka löysimme, oli paikallisen selostajalegendan mukaan nimetty mesta, josta tulikin pikaisen reissumme kiintopiste. Ilmainen foosball ja häppäristobe Vikingiä 3€ oli tarjous josta ei voinut kieltäytyä.
 
Ensimmäisen illan kunniaksi, oli seurueemme ruokanatsi varannut meille pöydän paikallisesta ravintolasta. Tästä hieman yli kymmenen ruokalajin sessiosta tulikin yksi reissun kohokohdista. Eikä oikeastaan ruoan (sekin oli kyllä erinomaista) vaan lähinnä sen takia, että ruokalista näytti perustuvan "Islannin eläinlajit" tms. kirjaan. Kaikki sympaattiset eläimet käytiin läpi aina islanninponista pyöriäiseen. Islannissa eivät selvästikään hipit juhli.

Ensimmäisen illan suunnittelimme viettävämme edellä mainitussa sporttipubissa mutta se loppuikin hieman kesken, sillä meille selvisi, että kaikki alkoholia tarjoilevat paikat menevät kiinni tasan 01:30!!!! Käsitys euroopan parhaimmasta yöelämästä on islantilaisilla aika omalaatuinen. Pelastukseksi tähän odottamattomaan takaiskuun osoittautui hotellin baari, josta sai onneksi vikingiä, tosin minibaari hintaan.

Matsipäivä koitti aurinkoisena. Vuoristomaiseman varjossa nautitun aamiaisen jälkeen oli aika lähteä tutustumaan kaupunkiin. Paljon siinä ei ollut nähtävää, sillä suur-maarianhamina oli joka puolelta aika samannäköinen. Ainoa asia joka selvästi erotti mestan nukkuvasta suomenruotsalaisesta rannikkokylästä, oli jatkuvalla syötöllä ohi lipuvat massiiviset pick-upit. Päivä kuluikin lähinnä eri kuppiloissa Vikingiä imaillen. Ampiaisia oli jostain syystä aivan saatanasti, joka oli kovin, kovin ikävää. Sivuhuomautuksena mainittakoon myös, että AIK näkyi suht suurella preesensillä katukuvassa, heillä oli oma EL matsi torstaina.

Nautittuamme kasuaalin yhden ruokalajin ala carte pikalounaan ja magnum pullon viiniä, siirryimme sporttipubiin keräämään seuruetta ja valmistautumaan otteluun. Paikalla oli myös KR:n (kauer) mobi, koko kahden hengen vahvuudessaan.

Marssimme otteluun näiden kahden KR kundin johdolla. ”Stadion”, joka oli oikeastaan 1000 ihmistä vetävä katettu katsomo, sijaitsi keskellä paikallista kontulaa. Olutpolitiikka oli varsin mielenkiintoista. Stadikan yhteydessä olleesta klubitalosta sai ostaa viking tölkkejä mutta kyseinen kiska sulkeutui ennen ottelua. Paikallisten mukaan olutta ei tietenkään saisi juoda katsomossa, mutta koska ketään ei varsinaisesti kiinnostanut uefa-mafian säännöt, matalalla profiililla nautiskeluun ei puututtaisi.

Matsissa ei nähty aivan samanlaista dominanssia kuin Helsingin osaottelussa mutta Klubi hoiti täydet maapisteet sadikin ja Lindströmin byyreillä, valaanpyytäjien iskiessä yhden. Ja vaikka matsipari olikin jo selvillä, kyllähän voitto € vierasmatsissa on aina mukavaa todistaa paikanpäällä.

Matsin jälkeen suuntasimme paikallisten johdolla Reykjavikin Kontulan kauppakeskukseen ja sen alakerroksen baariin. Taaskaan ketään ei varsinaisesti kiinnostanut noudattaa sääntöjä ja sisällä sai blaadata ja sjungata niin paljon kuin vain jaksoi. Täältä tiemme vei keskustaan celtic cross pubiin, jossa totuuksia elämästä olivat laukomassa mm. satris ja kaksi hieman häiriintynyttä sveitsiläistä.  Ilta päättyi muutaman matkalaisen hullulta kissanaiselta vuokraamaan kämppään kaupungin laitamille.

Viimeinen päivä oli sateinen ja koska emme oikein innostuneet valassafareista, vaihtoehdoiksi jäikin oikeastaan daagenin parantelu ja foosballin hakkaaminen. Pari matkalaista lähti bussireissulle katsomaan gay sirejä mutta tämä oli kaatosateen takia osoittautunut ns. todella paskaksi ideaksi.

Seuraavana aamuna sitten palasimmekin jo Stadiin, eikä kyllä yhtään liian aikaisin. Islanti oli kliffa nähdä mutta kolmea päivää enempää siellä ei kannatta viettää, ellei sitten hae jotain extremeactionmegawauwhalesafari lomaa.